Huolehdi vanhentunut käyttöjärjestelmä eläkkeelle ja harkitse vaikka Linuxia

Kuvittele, että jonain kauniina päivänä koko digitaalinen valokuva-arkistosi olisi lukittu hakkerien toimesta, jotka vaativat satojen eurojen lunnaita niiden avaamiseksi. Kuvittele, että sama olisi tapahtunut ulkoisella kiintolevyllä olleille varmuuskopioille, sillä hakkerien ohjelmisto osaisi toteuttaa lukituksen kopioinnin yhteydessä. Vaikka huolellisia olisimme, yliarvioimme joskus kykyjämme tietoturvan kannalta. Tai sitten olemme myös huolettomia. Olemme sitten kumpaa tahansa, käyttöjärjestelmä on hyvin ratkaisevassa asemassa.

Windows 7:n kehitys loppui jo vuonna 2015, mutta silti se on ollut erittäin suosittu käyttöjärjestelmä niin kotona kuin myös töissä ja on edelleen. Miksi siis luopua vanhasta, mutta hyvin toimineesta käyttöjärjestelmästä? Järjestelmän tietoturvaa ollaan pidetty ajan tasalla laajennetulla extended-tuella, mutta sekin loppui vuoden 2020 alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että seiska ei enää saa tietoturvapäivityksiä. Tietoturvatalojen omat ohjelmistot saattavat toki tarjota päivityksiä jatkossakin, mutta ne eivät välttämättä suojaa käyttöjärjestelmän ydintä myöten ja tämän myötä järjestelmä on hyvin haavoittuvainen etenkin kyberrikollisten vallitsevalla 2020-luvulla.

Siispä seiska ansaitsee päästä eläkepäiville.

Mutta mitä itse tietokoneelle voitaisiin tehdä? Asennetaanko uusi Windows, asentaisiko vaikkapa Linuxin tai toisen käyttöjärjestelmän, tai vaivaudutaanko laitetta enää käyttämään?

Windowsista pitäville on vielä hyviä uutisia, sillä vaikka Microsoftin takaamat päivitykset Windows 7:sta 10:iin ovat loppuneet ajat sitten, ne ovat olleet ainakin artikkelin kirjoitushetkellä yhä saatavilla ilmaiseksi. Päivittäminen onnistuu Microsoftin sivuilta ladattavalla Media Creation Tool -työkalulla, jolla voidaan asentaa Windows 10 tai päivittää se toisen käyttöjärjestelmän päälle joko suoraan ohjelman avulla, tai tekemällä ohjelmalla USB-tikkuun asennusohjelma, joka voidaan käynnistää samalla tai toisella tietokoneella. Media Creation Tool -ohjelman voi ladata Microsoftin sivuilta. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä Windows 10:iin päivittämisestä sen enempää.

Mikäli koet Windowsin olleen vaivaannuttava, haluat kokeilla jotain uutta, tai epäilet laitteiston olevan riittämätön uudelle Windowsille, niin tässä vaiheessa on hyvä harkita johonkin Linux-jakelua.

Ensikertalaisille Linux Mint -jakelu on loistava valinta ja sitä demonstroidaan artikkelissa Cinnamon-työpöydällä. Kuvassa ”käynnistysvalikko” avattuna.

Linux-jakelut ovat ilmaisia ja turvallisia. Nyt myös helppokäyttöisiä, toisin kuin 90-luvulla. Nykyään tavallisen kotikäyttäjän ei enää edes tarvitse kirjoitella mitään komentokehotteelle – tai jos tarvitsee niin harvoin. Graafisissa Linux-jakeluissa monet komentokehotteelle kirjoitettavat komennot ja sen antamat valinnat ovat korvattu napeilla ja ikkunoilla, joka sopii hyvin Windowsiin tottuneille. Linuxin komentokehote on kuitenkin tehokas työkalu kaikenlaiseen hallintaan, jonka vuoksi sitä yhä käytetään.

Pelkästään esimerkiksi nettiselainta tai musiikin kuuntelemista kaipaavalle käyttäjälle Linux soveltuu hyvin. Kannattaa pitää mielessä, että kaikki ohjelmistot, pelit ja laitteiden ajurit, jotka ovat Windowsille, eivät välttämättä toimi Linuxissa. Ohjelmistojen osalta tämä koskee erityisesti ammattikäyttöön ja monia maksullisia ohjelmia, kuten toimisto-ohjelmia tai graafisia kuvankäsittelyohjelmia. Korvaavia ja ilmaisia ohjelmistoja on kuitenkin paljon – jopa hyviä sellaisia, ainakin joissakin tarkoituksissa. Laitteiden osalta toimimattomuutta voi ilmetä myös esimerkiksi joillakin tulostimilla, mutta tämä voi olla testattavissa ennen järjestelmän asennusta ja yleensä ainakin skannerit vaativat ajurien latauksen valmistajien sivuilta.

Microsoft Office ei ole saatavilla Linuxille ainakaan virallisesti, mutta suosittu ja ilmainen toimisto-ohjelmisto LibreOffice onkin hyvä korvike. Esimerkiksi Writer-tekstinkäsittelyohjelma ymmärtää myös joitakin Microsoft Word -ohjelmalla tehtyjä tiedostoja.

Puhumme Linux-jakelupaketeista, tai ns. jakeluista, sillä Linux-jakeluita on tuhansia – niitä kuitenkin yhdistää Linux-ydin. Jakelut eroavat toisistaan muun muassa erilaisilla paketinhallintajärjestelmillä, graafisilla käyttöliittymillä, julkaisusyklillä ja pohjalla olevilla käyttöjärjestelmillä. Uuden käyttäjän ei tarvitse nähdä paljon vaivaa niiden valintaan, mutta käyttöjärjestelmä kannattaa testata ennen sen asennusta USB-tikun avulla.

Jos tietokoneessa Windows 7 on toiminut sujuvasti, sen tilalle voidaan asentaa vaikkapa Linux Mint Cinnamon tai Ubuntu. Jos tietokoneen suorituskyky on lasten kengissä, niin Lubuntu saattaa olla sopiva valinta. Jos kuitenkin halutaan Lubuntua vähän nätimpi, niin kenties Ubuntu MATE saattaa suoriutua kirkkaasti.

Näistä yllä mainituista jakeluista julkaistaan pitkän tukiajan versio (viisi vuotta) kahden vuoden välein, joita suosittelen vakaata järjestelmää hakeville ensikertalaisille vahvasti. Ubuntuissa tämän tunnistaa LTS-tunnisteesta. Kun jakeluja haetaan syvemmältä, saatetaan törmätä sellaisiin, joissa käytetään mahdollisimman tuoreita ohjelmistoja, mutta vakauden kannalta nämä voivat olla epävarmempia.

Kun sopiva Linux-jakelu on löytynyt, sille kannattaa hommata USB-tikku, jonka kautta onnistuu käyttöjärjestelmän kokeilu ennen asennusta ja myös asennus. USB-tikun tekoon löytyy ohjeita oheisesta artikkelista.

Toisin kuin Windowsissa on voinut olla tapana ladata ohjelmia eri verkkosivuilta enemmän tai vähemmän turvallisesti, Linuxeissa tämä tarve vähentyy, sillä monet ilmaisohjelmat ovat saatavilla esimerkiksi Linux-jakelun oman ohjelmistoportaalin kautta.

Linux Mint sisältää graafisen ohjelmistohallinnan, jonka kautta voidaan asentaa uusia ohjelmia.

Myöskään päivityksiä ei tarvitse lähteä hakemaan verkkosivuilta yksitellen, sillä monet ohjelmistot pysyvät ajan tasalla paketinhallinnan ansiosta. Päivitysten hallintaohjelmistossa ohjelmien ja muiden komponenttien päivitys onnistuu parilla klikkauksella (mainittakoon vielä salasanan kirjoitus järjestelmätiedostojen muutoksien toteutusta varten).

Kun Linux Mintille on uusia päivityksiä, palkin oikealla puolella oleva kilpi ilmaisee siitä.
Linux Mintin järjestelmäasetukset-ikkuna ja palomuurin asetukset. Erillistä tietoturvaohjelmistoa ei Linuxeissa tarvitse yleensä käyttää.

Lopuksi hieman yhteenvetoa:

  • Linux voidaan asentaa helposti USB-tikun avulla.
  • Linux-jakeluita on tuhansia ja valtaosa ovat täysin ilmaisia.
  • Ohjelmistot asennetaan pääsääntöisesti paketinhallinnan kautta, toki jotkin ohjelmat voidaan joutua hakemaan erikseen.
  • Kaikkia ohjelmistoja ja laitteiden ajureita ei ole saatavilla Linuxille.
  • Linuxin pelituki on rajallisempi Windowsiin nähden.
  • Tietoturvaohjelmistoja ei tarvitse miettiä Linuxiin – omaa järkeä ja varovaisuutta tarvitaan kuitenkin yhä, kuten päätelaitteilla yleensäkin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *